Hyppää pääsisältöön

Rokotusinfo

Tautien vähyys Suomessa on kattavan rokotusohjelmamme ansiota

 
Rokotuksilla on Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäinen suomalainen rokotettiin isorokkoa vastaan jo vuonna 1802.

Vakavien tartuntatautien vähyys Suomessa ja kehittyneissä maissa johtuu osaltaan kattavasta rokotusohjelmasta. Rokotusten yleisyys suojaa meillä myös heitä herkimpiä, joita ei aina voida rokottaa: vastasyntyneitä, iäkkäitä ja raskaana olevia.

Maailmallakin rokottamisella on ollut tehokkaita tuloksia. Isorokkoa pidetään kokonaan hävitettynä, ja esimerkiksi polion, tuhkarokon ja jäykkäkouristuksen tapauksia on vähennetty huomattavasti.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 25 tautiin on olemassa rokote, joka estää tai hillitsee taudin leviämistä.

Viime aikoina Suomessa on kyseenalaistettu rokotusten merkitystä, mikä voi johtua tautien muuttumisesta harvinaisiksi rokotusten ansiosta. Maailmallakin rokotusten tehoa on ehditty epäillä: esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa tuhkarokkoepidemiat ovat yleistyneet rokotusten kattavuuden pienentymisen vuoksi.

Tälle sivulle kokosimme tietopaketin siitä kaikesta, mitä rokotuksista pitää tietää.
 

Miten rokotteet toimivat?

  • Rokotuksessa elimistöön annetaan pieni määrä tautia aiheuttavaa virusta tai bakteeria, jota on heikennetty tai joka on tapettu. Näin ei aiheuteta sairautta, vaan annetaan elimistön tunnistaa taudinaiheuttaja ja käynnistää omat puolustusmekanisminsa.
  • Rokote aktivoi elimistön oman immuunijärjestelmän rakentamaan vastustuskyvyn tai immuniteetin tautia, sen oireita ja jälkitauteja vastaan.
  • Mitä suurempi osa ihmisistä on rokotettu tiettyä tautia vastaan, sitä vaikeampaa taudin on tarttua ihmisestä toiseen.
  • Kun tarpeeksi suuri osa ihmisistä on rokotettu tiettyä tautia vastaan, taudin laumaimmuniteetti pienentää tartuntaepidemioiden riskiä. Silloin myös he, jotka eivät voi rokotetta ottaa, saavat suojan laumaimmuniteetista. Laumaimmuniteetin syntymiseen tarvitaan 80–95 %:n rokotuskattavuus. Perussairailla rokotuksien teho on aina huonompi kuin terveillä. Siksi rokottaminen on aina meidän kaikkien asia.
     

Mitä rokotteet sisältävät?

  • Rokotteet sisältävät antigeenejä, joilla elimistön puolustusjärjestelmä opetetaan tunnistamaan ja suojautumaan taudinaiheuttajilta.
  • Rokotteissa on myös apuaineita, joiden avulla luodaan sopiva koostumus rokotteen tuottaman vastustuksen parantamiseksi tai säilyvyyden pidentämiseksi.
      

Miten rokottamisen tarve arvioidaan?

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee, että jokaisella aikuisella olisi suoja jäykkäkouritusta, kurkkumätää, tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Nämä rokotukset ovat osa kansallista rokotusohjelmaa ja annetaan lapsena neuvolassa. Aikuisenakin rokotusohjelmaa pitää jatkaa jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan vähintään 10 vuoden välein. Näistä rokotuksista huolehtiminen on jokaisen omalla vastuulla.
  • Jokaisen henkilökohtaiset rokotustarpeet arvioi terveydenhuollon ammattilainen kuten kotilääkäri. Tarpeeseen vaikuttavat tautiin sairastumisen riski, mahdollisen tartunnan luonne, yleinen terveydentila ja erityistarpeisiin liittyvät asiat kuten harrastukset ja matkailu.
  • Matkailijan rokotuksiin vaikuttaa tuleva matkakohde, matkan kesto, matkojen toistuvuus, matkan terveysriskit, vuodenaika, tautien esiintyminen kohteessa, tartuntariski ja tautien vaarallisuus.
  • Stellalta voit kysyä rokotuksista terveydenhuollon ammattilaiselta numerossa 010 633 8585 tai verkkosivujemme chatissä.
     

Kuinka pitkään rokotteet suojaavat?

  • Rokotteen suoja vaihtelee rokotuksesta riippuen vuosista elinikäiseen suojaan.
  • Influenssarokote tarvitsee ottaa joka vuosi, koska influenssaviruksia on useampia ja ne myös muuntuvat jatkuvasti.
  • Punkkirokote, eli puutiaisaivokuumeelta suojaava TBE-rokote tulee ottaa kolmesti perussuojan aikaansaamiseksi.
  • Tuhkarokko ja vihurirokko-sikotautirokotteen suoja on elinikäinen kahden rokoteannoksen jälkeen.
  • Jäykkäkouritus- ja kurkkumätätehoste tulisi ottaa 10 vuoden välein.
  • Hepattiiti A -rokote luo suojan vähintään 30–40 vuodeksi ja voi olla myös elinikäinen.
  • Hepatiitti B -rokotteen suoja on olettavasti elinikäinen. Noin 10 %:lle rokotetuista ei kehity hepatiitti B -suojaa. Suojat voidaan varmistaa määrittämällä vasta-ainetasot 6–8 viikon kuluessa rokoteannoksesta.
  • Keltakuumerokotus on elinikäinen.
     

Mitä jos rokotesarja jää kesken?

  • Kesken jäänyttä rokotesarjaa ei tarvitse aloittaa alusta tai ottaa ylimääräisiä annostuksia, sillä elimistö ei unohda aikaisemmin annettuja rokotuksia. Rokotesarjaa jatketaan siitä, mihin se on jäänyt.
  • Ylimääräisistä rokotuksista ei ole vaaraa. On hyvin yleistä, etteivät ihmiset muista, mitä rokotteita he ovat saaneet ja milloin.
  • Rokotusten muistamista helpottavat neuvolasta, koulusta, oppilaitoksista ja varusmiespalveluksesta saatavat rokotuskortit. Niiden säilyttäminen on omalla vastuulla. Valitettavasti yhteistä rekisteriä annetuista rokotuksista ei terveydenhuollossamme vielä ole.
     

Mitä haittavaikutuksia rokotteilla on?

  • Ennen kuin rokotteet saavat myynti- ja käyttöluvan, niiden tulee läpäistä laajat teho- ja turvallisuustutkimukset.
  • Aivan kuten lääkkeistä, myös rokotuksista voi tulla haittavaikutuksia. Niitä kuitenkin ilmenee vain pienellä osalla rokotuksen saaneista. Yleensä oireet ovat lieviä ja ohimeneviä. Tavallisimpia oireita ovat särky pistoskohdassa tai kuume, lihassäryt ja huonovointisuus.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on rokotusten haittavaikutusten raportointijärjestelmä, jonne voi ilmoittaa rokotuksen yhteydessä ilmenevistä todetuista tai epäillyistä haittavaikutuksista. Tietoja käytetään rokotteiden ja niiden haittojen seuraamiseen. Suomessa ilmoitetut haittavaikutukset ilmoitetaan myös Euroopan lääkevirastolle.
  • Kaikki ihmisen tuntemat oireet eivät välttämättä liity rokotteeseen. Aina jotkut sairastuvat sattumalta rokotuksen jälkeen. Epäillyn haittavaikutuksen esiintymistä verrataan koko väestön terveysongelmiin yhteyden tai sen puuttumisen varmistamiseksi.
     

Vääriä väittämiä rokotteista

Väärin: Hyvä hygienia ja ravitsemus riittävät

  • Hyvä hygienia ja ravitsemus eivät riitä. Ne ovat oleellinen osa terveellistä elämää, mutta eivät estä esimerkiksi tuhkarokkoa.
  • Joidenkin tautien torjumisessa hygieniasta ja ravitsemuksesta on apua. Hyvällä hygienialla voidaan estää esimerkiksi ripulia, mutta hygienialla ja ravitsemuksella ei voi torjua vaikkapa hinkuyskää.

Väärin: Rokotukset eivät tehoa, koska suurin osa tauteihin sairastuneista on rokotettuja

  • Rokotukset ovat tehokkaita. Selvä enemmistö ei sairastu tauteihin rokotteista saadun suojan ansiosta.
  • Rokotteet eivät suojaa 100-prosenttisesti, sillä kaikille rokotuksen saaneille ei kehity suojaa tautia vastaan. Heille on tärkeää, että suurin osa ihmisistä on rokotettuja: silloin taudit eivät pääse leviämään niin helposti.

Väärin: Rokotteet aiheuttavat sairauksia kuten diabetestä, autismia, MS-tautia ja allergioita

  • Rokotteet eivät aiheuta esimerkiksi diabetestä, autismia ja allergioita. Mikään nykyinen tieto lääkkeistä tai väestötutkimuksista ei tue tällaista väitettä.
  • Julkisuudessa ajoittain esiintyvillä väitteillä tautien yhteyksistä rokotuksiin ei ole tukena tieteellistä pohjaa. Esimerkiksi vuonna 1998 julkaistu autismiin yhdistetty Wakefieldin MPR-rokotetutkimus poistettiin levityksestä vuonna 2010, kun  tutkimusmenetelmien harhaanjohtavuus selvisi. Tutkimuksen vuoksi ottamatta jääneet rokotukset ovat aiheuttaneet Iso-Britanniassa tuhkarokon yleistymisen.

Väärin: Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat harvinaisia, joten rokotteet eivät ole enää niin tarpeellisia

  • Väärin. Taudit ovat harvinaisia siksi, koska rokotukset ovat niin yleisiä. Taudit myös pysyvät loitolla vain niin kauan kuin rokotusten kattavuus pysyy riittävällä tasolla.
  • Matkailijoiden on erityistä syytä pitää rokotukset ajan tasalla. Matkailijalle aiheutuu riskejä maissa, joissa rokotusten kattavuus ei ole yhtä hyvää kuin Suomessa.

Väärin: Rokotteet sisältävät vaarallisia määriä myrkyllisiä aineita

  • Väärin. Rokotteet eivät sisällä vaarallisia määriä myrkyllisiä aineita.
  • Rokotteissa on pieniä määriä apuaineita kuten alumiinia ja formaldehydiä, joilla parannetaan rokotteiden immuunivastetta ja pidennetään säilyvyyttä. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että niitä saa huomattavasti enemmän normaalista elinympäristöstä kuten liikenteen päästöistä ja ruuasta.
  • Jotkin aineet rokotteissa voivat aiheuttaa allergisia reaktioita esimerkiksi kananmuna-allergikoille.

Väärin: Tautien sairastaminen ja vaihtoehtoiset hoidot ovat  tehokkaampia ja turvallisempia kuin rokotteet

  • Väärin: sairastaminen ja vaihtoehtoiset hoidot eivät ole tehokkaampia eivätkä turvallisempia kuin rokotteet.
  • Ei ole tieteellistä näyttöä, että vaihtoehtohoidoilla olisi tehoa rokottamalla torjuttavien tautien ehkäisyssä.
  • Esimerkiksi tuhkarokolla komplikaationa voi olla aivotulehdus ja jopa kuolema, ja tuhkarokkotartunnasta seuraa aivotulehdus 400 kertaa todennäköisemmin kuin rokotteesta.
  • Rokotteet ovat luontoa jäljittelevä keino antaa suojaa tauteja vastaan, ja rokotteita kehitetään jatkuvasti paremmiksi ja turvallisemmiksi.

Väärin: Yhdistelmärokotteet ylikuormittavat vauvan immuunijärjestelmää

  • Väärin. Yhdistelmärokotteet eivät ylikuormita vauvan immuunijärjestelmää. Terveen vauvan immuunijärjestelmä torjuu miljoonia mikrobeja päivittäin.
  • Rokotteet auttavat elimistöä tuottamaan vasta-aineita rokotettavia tauteja vastaan.
  • Rokotteissa on mikrobiperäisiä antigeenejä, mutta niitä on vain murto-osa siitä määrästä, jonka vauva saa päivittäin.

Rokotusten ehkäisemiä tauteja

Hepatiitti A

Viruksen aiheuttama akuutti maksatulehdus, joka on aiemmin tunnettu keltatautina. Ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Hepatiitti B

Viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka on mahdollisesti vakava ja pitkäkestoinen. Maailmalla hyvin yleinen. Ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Hinkuyskä

Bakteerin aiheuttama helposti tarttuva tauti, jonka oireet ovat rajut yskänpuuskat sekä flunssan tapainen oireilu. Kuuluu lapsille ja nuorille kansallisessa rokotusohjelmassa.

Influenssa

Kuumeinen hengitysteiden infektiotauti, joka leviää pisaratartuntana. Kuuluu rokotusohjelmassa pienille lapsille, yli 65-vuotiaille, riskiryhmille ja heidän läheisilleen.

Japanin aivotulehdus

Hyttysten levittämä vakava virusinfektio. Suuri kuolleisuus. Ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Jäykkäkouristus

Maaperässä esiintyvän bakteerin aiheuttama hengenvaarallinen tauti. Kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Kurkkumätä

Bakteerin aiheuttama tulehdus, jonka tuottama myrkky voi vaurioittaa hermoja ja sydänlihasta. Kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Papilloomavirusinfektiot

Papilloomavirus eli HPV on kohdunkaulansyövän suurin aiheuttaja. Kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan 11–12-vuotiaille tytöille.

Sikotauti

Virustauti, jonka oireita ovat kuume, päänsärky, ruokahaluttomuus ja korvanalussylkirauhasten kipeä turvotus. Kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Tuhkarokko

Virusinfektio, joka alkaa hengitystieinfektiolla ja jatkuu ihottumalla. Vaarallisena komplikaationa aivotulehdus. Kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Vihurirokko

Lievä viruksen aiheuttama infektiotauti voi olla vaarallinen raskauden aikana. Kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

 

Lähteet

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen saa omassa verotuksessa ilmoittamalla tiedot kustannuksista verottajalle. Vähennyksen saa verokortilla tai veronpalautuksena. Vähennyksen enimmäismäärä vuonna 2018 on 2400 € henkilöä kohden ja omavastuu 100 €. Suurimman vähennyksen saa, kun vähennyskelpoinen laskutus on vuodessa 5000 €.

Siivousvälineet ja -aineet

Siivousvälineet: Imuri, lattiamoppi, siivousliinoja, wc-harja, tiskiharja/pesusieni ja kylpyhuonepesin/pesuharja.
Siivousaineet: Puhdistusaineet: Yleispuhdistusaine, astianpesuaine, kylpyhuoneen puhdistusaine ja wc:n puhdistusaine.